Millainen on onnellinen lapsuus?

Millainen on onnellinen lapsuus ja mihin arvoihin onnellinen lapsuus perustuu? Onko onnellisen lapsuuden tae yltäkylläinen elämä, jossa lapsen jokainen toive on toteutettu materiaalisesti vai onko se mahdollisimman paljon läsnäoloa ja yhteistä aikaa?

Kumpikaan vaihtoehdoista on tuskin absoluuttisesti ainoa oikea vastaus, onnellisen lapsuuden tekijät ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia. Kokemuksemme onnellisesta lapsuudesta ovat yksilöllisiä ja koostuvat erilaisista tekijöistä. Jokainen tietää, että alkoholismin, mielenterveysongelmien ja muiden vakavien ongelmien rasittamassa perheessä onnellisen lapsuuden kokeminen on lähes poikkeuksetta mahdotonta.

Perusasiat kuntoon

On olemassa asioita, jotka huomioimalla voimme rakentaa lapsillemme onnellista lapsuutta. Ne ovat helppoja ja intuitiivisia asioita terveelle, ongelmattomalle aikuiselle. Perustarpeista eli lapsen fyysisistä tarpeista huolehtiminen on perusasia, jolle kaikki rakentuu.

Onnellinen lapsi ei ole nälkäinen tai viluissaan kaiken aikaa. Onnellinen lapsuuden takana on kuitenkin fyysistä puolta enemmän psyykkiset tekijät. Esimerkiksi lapsen kehitystason ymmärtäminen on olennainen onnellisuuden tekijä. Kun ymmärrämme lapsemme kehitysvaiheen, osaamme toimia hänen kanssaan hänelle sopivalla tavalla. Lapselta ei kannata vaatia liikaa hänen kehitystasoonsa nähden. Kun toimimme hänen kanssaan kehitystasoon sopivalla tavalla, lapsen kokemus omasta itsestään ja kyvyistään rakentuu positiivisesti ja kokemus maailmasta ja lapsuudesta on positiivinen.

Lupa olla oma itsensä

Onnelliseen lapsuuteen kuuluu myös kaikki tunteet. Lapsella on lupa tuntea, näyttää tunteensa ja aikuisen tärkeä tehtävä on hyväksyä lapsen tunteet. Kun lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi myös ikävien tunteidensa kanssa, rakentuu positiivinen ja turvallinen kuva maailmasta ja myöhemmin peilaten kokemus lapsuudesta on onnellinen.

Turvallisuus on muutoinkin yksi onnellisen lapsuuden avaintekijöistä. Ilman syvällistä turvallisuuden tunnetta lapsuus voi tuskin olla onnellinen. Turvallisuuden tunnetta rakentavat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi muun muassa kasvatuksen rajat. Onnelliseksi lapsuutensa kokevat ihmiset ovat tienneet, mitä heiltä odotetaan, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kun lapselle on selvää, miten hän saa käyttäytyä on hänellä turvallinen olo.

Monesti tänä päivänä unohdetaan, että rajat tarkoittavat johdonmukaisuutta eli sitä valitettavaa tosi asiaa, että jos lapsi toimii ei-toivotulla tavalla, on siitä seurattava myös rangaistus. Rangaistuksen pelko ei kuitenkaan saa olla toiminnan ohjautumisen motiivi eli rangaistuksen on oltava kohtuullinen ja myös lapsen näkökulmasta reilu rikkeeseen nähden. Pelolla kasvattaminen ei tuota onnellista lapsuutta.

Kuuntele ja kunnioita

Muita onnellisen lapsuuden tekijöitä ovat lapsen kuunteleminen ja kunnioittaminen. Kiireinen ja tehokkuuteen pyrkivä nykyaika tahtoo jättää kovin vähän tilaa kuuntelemiselle ylipäätään. Haluamme kuitata asiat nopeasti ja edetä seuraavaan. Lapsen kohdalla on kuitenkin hyvä pysähtyä, antaa lapselle aikaa ja kuunnella aidosti, mitä hän haluaa sanoa.

Pikkulasten kanssa kommunikoidessa aikaa tarvitaan siihen, että lapsi saa muotoiltua asiansa, mutta isompien lasten kohdalla voi kuuntelemisen tarve olla syvemmällä: joskus vaikeita asioita ei voi kertoa suoraan, vaan ne joutuu ikään kuin lukemaan rivien välistä. Anna siis lapsellesi aikaa ja kuuntele huolella.

Kuulluksi tuleminen voi olla lapsellesi merkityksellinen ja antaa tunteen arvostuksesta ja kunnioituksesta ja siitä, että hänen ilonsa ja huolensa tulevat kuulluksi ja myös hoidetuksi. Tämä on samalla myös lapsen kunnioittamista. Osoitat hänelle, että hän on sinulle tärkeä ja haluat antaa hänelle aikaasi. Samalla annat myös lapsellesi hienon roolimallin, joiden avulla he oppivat toimintatapoja, jotka he aikuisina voivat siirtää omaan elämäänsä ja omaan perheeseensä.

Kehut kannustavat

Lapsen kannustaminen ja kehuminen ovat tärkeitä tekijöitä. On kuitenkin tärkeää kehua lasta vain sellaisista asioista tai taidoista, jotka ovat todellisia. On lapsen kunnioittamista hyväksyä myös lapsen rajoitteet. Kun mietitään tarkasti, mitä onnellinen lapsuus tarkoittaa, se tarkoittaa lapsuutta, jossa ihminen on voinut kehittyä ja kasvaa turvallisesti selkeiden rajojen sisällä.