Koulukiusaaminen on meillä Suomessa huolestuttavan yleistä, erityisesti peruskoulussa keskimäärin 6-10% oppilaista joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamista esiintyy kaikenlaisissa kouluissa ympäri Suomen, niin maaseudulla kuin kaupungissa. Kiusatuksi tulemisella ja koulun koolla ei ole yhteyttä toisiinsa.
Koulukiusaaminen yleisintä nuorten lasten keskuudessa
Kiusaaminen on yleisempää nuorten lasten keskuudessa ja kiusaaminen vähenee huomattavasti iän myötä. Eniten kiusaamista tapahtuu alakoulussa. Lasten siirtyessä yläkouluun pysyy kiusaajien määrä samanlaisena, mutta kiusattujen osuus pienenee.
Tämä on kiusatulle vaikea tilanne, sillä vaikka kiusattuja on yläkoulussa jo vähemmän, yksittäin kiusatut ovat kamppailleet tilanteen kanssa yleensä jo vuosia. Sen lisäksi, että kiusaaminen on jatkunut yksittäin kiusatun kohdalla jo vuosia, myös kiusaajien määrä on hänen kohdallaan noussut.
Sivustakatsoja ja kiusaajan moninainen roolijako
Kiusaajien keskuudessa esiintyy monia eritasoisia rooleja. Yleisesti esimerkiksi ryhmässä toimivilla kiusaajilla on omat osallisuuden roolinsa joko kiusaamista sivusta seuraavana kannustajana, kiusaajan apulaisena tai itse pääkiusaajana.
Oppilaat yleisesti ovat tietoisia kiusaamisesta ja silminnäkijöitä on monia. Kiusaaja toimii yhteistyössä apureidensa ja kannustajiensa kanssa. Kiusaaja kerääkin ympärilleen useimmiten suurimman kannustajista. Kiusaamistilanteissa iso osa oppilaista jättäytyy ulkopuolisiksi sivustakatsojiksi siinä pelossa, että kiusaaja päättää vaihtaa kohdetta ja valitakin seuraavaksi uhrikseen kiusatun puolelle asettuneen.
Huomattavasti helpompaa on hiljaa hyväksyä kiusaaminen, naureskella ja olla puuttumatta tilanteeseen millään tavoin. Tämä hiljaisuus on valitettavaa. Onneksi kuitenkin noin viides oppilaista asettuu kiusatun puolelle, tukee häntä ja koettaa saada kiusaamisen loppumaan. Koulukiusaamista on monenlaista ja kohteeksi voi joutua kuka tahansa.
Kiusatun vaikea rooli
Kiusaaminen voi olla henkistä, kuten kiusatusta luvattomasta otettujen ja muokattujen kuvien jakamista sosiaalisessa mediassa. Kiusaajat voivat myös syrjiä ja eristää kiusatun kaveripiiristä tai nimitellä ja haukkua kiusattua. Kiusaamisen ollessa fyysistä väkivaltaa, voivat kiusaajat esimerkiksi lyödä, töniä, potkia tai repiä kiusattua hiuksista.
Kokemukset koulukiusattuna olemisesta ovat poikien keskuudessa jonkin verran yleisempiä kuin tyttöjen. Pojat kokevat myös yleisemmin fyysistä uhkaa. Yleisimmin jo hieman vanhempia, ammattiin opiskelevia tyttöjä kohtaan kohdistuu poikia enemmän seksuaalista väkivaltaa.
Seksualisoitunut ja sukupuolittainen kiusaaminen on yleistä: tyylin, eleiden tai äänen vähättelyä ja pilkkaamista, niiden takia porukasta eristämistä, homottelua ja huorittelua.
Kiusaaja toimii monella eri tavalla
Kiusattu voi joutua epäsuoran tai suoran kiusaamisen kohteeksi. Suora kiusaaminen on helpommin havaittavissa, sillä se on verbaalista tai fyysistä satuttamista. Verbaalinen kiusaaminen voi olla esimerkiksi pakottamista, ulkonäön pilkkaamista, uhkailua tai uhrin kiristämistä Fyysinen kiusaaminen taas ilmenee muun muassa potkimisena, lyömisenä tai tönimisenä sekä esimerkiksi uhrin omaisuuden tuhoamisena.
Epäsuoran kiusaamisen kohteeksi joutunut uhri voi kokea olevansa hyvinkin yksin, sillä epäsuora kiusaaminen on yleisesti vaikeammin havaittavissa ja kiusaajat ovat hienovaraisia. He esimerkiksi sabotoivat uhrin vuorovaikutussuhteita kiertoteitse, levittävät hänestä valheellisia juoruja selän takana, kommunikoivat vihjailevasti ja alentavasti tai sulkevat uhrin täysin ryhmän ulkopuolelle ja eristävät hänet näin tärkeistä sosiaalisista vuorovaikutuksista.
Kiusaamiseen puuttuminen ja kohti valoisaa tulevaisuutta
Oppilaat eivät useinkaan osaa, halua tai uskalla ottaa kiusaamista puheeksi. Kiusattu usein kantaa mukanaan häpeän, pelon ja tuskan tunteita ja pelko kiusaamisen pahenemisesta siitä puhumisen myötä estää toimenpiteiden ottamisen ja asian esille ottamisen. Uhri ei myös usko siihen, että asiaan puututaan ja uskoo näin ollen asian salassa pitämisen parhaana. Opettajakaan ei lähes aina huomaa itse kiusaamista.
Tarkkaavaisuus siitä, mitä koulussa, niin luokkahuoneessa kuin välitunnilla tapahtuu, on ensisijaisen tärkeää. Kiusaaminen on asia, johon opettajan ja vanhemman on puututtava jo varhaisessa vaiheessa, mikäli merkkejä ilmenee jotta tilanne saadaan käännettyä parempaan suuntaan avoimella, aktiivisella keskustelulla ja toimenpiteillä.