Onnellisuuden kokemus on aina yksilöllinen – sen tiedämme jokainen. Yhdelle onnellisuuden ja rahan välillä on yhtä kuin-merkki, toiselle taas onnellisuus tarkoittaa rakkautta. Jollekin taas onnellisuus on suurempi kokonaisuus, jossa taloudellisella tasapainolla, parisuhteen ja perheen hyvinvoinnilla ja terveydellä on oma punnuksensa onnellisuuden puntarissa.
Onnellisuudesta löytyy kielessämme monenlaisia sanontoja, arvotusta siitä, mikä on onnellisuuden tae ja mikä taas ei. Voidaan siis päätellä, että onnellisuus käsitteenä on askarruttanut ja puhuttanut ihmistä siitä asti, kun ihmiskieleen on muodostunut niinkin abstrakti käsite kuin onnellisuus.
Onnellisuus eri aikakausina
Onnellisuus on, kuten edellä todetaan, abstrakti käsite. Sitä on haluttu ahkerasti tutkia ja määritellä eri aikakausina ja eri näkökulmista. Aristoteles on määritellyt onnellisuuden elämän päämääräksi, kun taas Platonin mielestä onnellisuus tarkoittaa hyvän saavuttamista pysyvästi.
Yhtäältä talouden tilanteen ja onnellisuuden keskinäistä yhteyttä on tutkittu runsaasti ja jopa talouden liberalisoimisen ja onnellisuuden välillä on tutkittu olevan keskinäinen yhteys. Tasapainoisella taloudella on kiistaton yhteys onnellisuuden kokemukseen laajemmin: laman vallitessa työttömyys kasvaa, sillä on negatiivinen seuraus ihmisten henkilökohtaiseen talouteen ja jopa mielenterveyteen.
Voidaan siis helposti päätellä, että heikomman talouden aikana yleinen hyvinvointi ja onnellisuus on alhaisempaa. Toisaalta on pohdittu hengellisen hyveellisyyden vaikutusta onnellisuuteen: joissakin tutkimuksissa hyveellisen elämän katsotaan nostavan onnellisuuden tasoa.
Varmasti tässäkin väitteessä on perää, sillä eläessään niin sanotusti nuhteettomasti, ihminen voi olla tyytyväinen omiin valintoihinsa ja tekoihinsa sekä hyväksyä elämän puutteet osana hengellisen elämän kasvua, ja näin kokea onnellisuutta elämässään.
Tutkitusti onnellinen
Onnellisuudesta tehdään jopa kokonaisia kansakuntia koskevia onnellisuustutkimuksia. Näiden tutkimusten painopiste on vahvasti bruttokansantuotteen kasvussa. Kuten jo aiemmin todettiin, talouden vaikutusta ei voi kiistää, mutta kuinka sitten Tanja ja Taavi Tavantallaajat kokevat onnellisuuden? Mikä tekee yksilöstä onnellisen?
Emme me elämässämme pohdi Platonin tai Aristoteleen teorioita onnellisuudesta tai lue tutkijoiden ajatuksia talouden vaikutuksista onnellisuuteen. Elämme hetkessä ja koemme itsemme onnellisiksi tai onnettomiksi.
Suomalaiset pienestä umpimielisyydestään ja synkkyyteen taipuvaisuudestaan huolimatta ovat kansainvälisten tutkimusten perusteella onnellisiksi itsensä kokevien kansakuntien joukossa. Vuonna 2007 Cambridgen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat Euroopan toiseksi onnellisen kansa. Tutkimuksesta on tosin jo aikaa, ja vuonna 2008 alkaneen laman vaikutukset ovat saattaneet hieman laskea sijoitustamme.
Pienet asiat ovat tärkeitä
Kun keskustelee ihmisten kanssa onnellisuudesta, on huomion arvoista se, että suomalaisten onnellisuus kumpuaa kuitenkin pienistä, mutta merkityksellisistä asioista. Me olemme onnellisia maamme puhtaasta luonnosta, edelleen melko laadukkaasta julkisesta terveydenhuollosta, lasten ilmaisesta ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja yleisestä vapaasta ilmapiiristä.
Tanja ja TaaviTavantallaaja elävät omaa elämäänsä, sen ylämäkiä ja alamäkiä, välillä onnistuen, välillä epäonnistuen. Onnellisuutta he kokevat onnistuessaan jossakin tavoittelemassaan asiassa, kokiessaan olevansa rakastettuja, terveitä, saadessaan tehdä haluamiansa asioita elämässä ja kohdatessaan ylipäätään asioita, jotka he kokevat hyvinä itseään kohtaan.
Onnellinen läpi elämän
Vaikeuksia tulee elämän varrella eteen eikä kukaan tuskin voi sanoa olevansa onnellinen joka päivä. Vastoinkäymiset tulee kuitenkin pyrkiä kääntämään voitoiksi ja positiivisella ajattelulla pääsee jo pitkälle.
Onnellisuus alkaa jo lapsuudesta. Jos olet lapsuudessa oppinut, että olet arvokas ja sinulla on oikeus olla sellainen kuin olet, olet saanut kokea syvää hyväksyntään ja kannustusta. Jatka samalla polulla ikävaihteesta toiseen ja muista, että todellinen onnellisuus on siis pieniä onnen muruja elämän hyvinä hetkinä. Sellaisina hetkinä koemme varmasti, kuten psykologi David Myers on määritellyt: ”Onnellisuus on läpitunkeva tunne siitä, että elämä on hyvää.”